Deregulation of Railroads and Future Development Scenarios in Europe - Literature Analysis of Privatization Process Taken Place in US, UK and Sweden

Abstract

Euroopan unionissa päätettiin jo yli vuosikymmen sitten, että rautatieliiketoiminta
\n vapautetaan kilpailulle. Iso-Britanniasta olimäärä tulla esimerkkivaltio tämän
\n prosessin käyttöönotossa. Pääideana oli säännöstelyn keventäminen, jolloin
\n omistuspohja toimialalla laajenee ja rautateiden infrastruktuuri sekä toiminta
\n parantuvat. Infrastruktuuri on määrä olla yhden organisaation hallinnassa ja raiteiden
\n käyttöoikeus on kaikilla lupaehdot täyttävillä operaattoreilla, jotka kilpailevat
\n keskenään matkustajista ja tavararahdeista. Kuitenkin Yhdysvalloissa ja eräissä
\n Latinalaisen Amerikan maissa kilpailu on vapautettu siten, että rautatieyritys omistaa
\n raideinfrastruktuurin, junat, tavarankuljetus- sekä matkustajavaunut.
\n Iso-Britannian yksityistämistä pidettiin aluksi isonaepäonnistumisena: nopealla
\n aikataululla sovellettiin jäykkiä transaktioperusteisia ulkoistamisstrategioita
\n infrastruktuurin kunnossapitoon, jotka lopulta johtivat junien jatkuviin
\n myöhästymisiin ja muutamaan tuhoisaan onnettomuuteen. Liiketoiminnallisessa
\n mielessäkään ei oikein onnistuttu: infrastruktuurista vastaava yritys jouduttiin
\n listaamaan pois Lontoon pörssistä, ja hallituksen oli pakko luoda tukipaketti pahasti
\n velkaantuneen, vain marginaalisien investointien kohteena olleen yrityksen toimintaa
\n varten (vaikka kapasiteettitarvetta oli markkinoilla). Myös rautatieoperaattorit olivat
\n taloudellisessa ahdingossa ja vain määrätietoisten hallituksen laatimien
\n pelastuspakettien avulla ala nousi syvimmästä kriisistään. Tästä huolimatta näiden
\n negatiivisten sivuvaikutusten ohella koko ala pystyi kasvattamaan kysyntää, niin
\n matkustaja- kuin rahtiliikenteenkin osalta. Vähenevän kysynnän trendi, joka alkoi
\n 1970-luvulla, otti käännöksen parempaan. Toinen eurooppalaismaa, jolla on pitkät
\n kokemukset yksityistämisestä, on Ruotsi. Tämä maatapaus on melko konservatiivinen
\n verrattuna tilanteeseen edellisessä; vain rajattu määrä reittejä on avattu kilpailulle ja
\n sopimukset tehdään kerralla pitkäksi aikaa eteenpäin. Ruotsin säännöstelyn purku
\n osoittautui menestykseksi, koska tuottavuus onollut vakaassa kasvussa ja rautateiden
\n markkinaosuus erityisesti matkustajapuolella on noussut merkittävästi, verrattuna
\n muihin kuljetusmuotoihin. Kuitenkin kilpailua on käytännössä vähän tässä maassa ja
\n parempiatuloksia on lupa odottaa, kun vain säännöstelyn purkaminen jatkuu.
\n Viimeinen tutkimuksemme kohteena oleva maa on Yhdysvallat, joka alistutti rautatiet
\n kilpailulle jo 1980-luvun alussa, käyttäen jo edellä mainittua vertikaalista
\n integraatiota; tämä valinta on taas johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Vaihtoehtoinen
\n rakenteellinen uudistustapa on suosinut rahtivirtoja matkustajiin nähden, ja
\n lopputuloksena tämä tapaus synnytti yrityksiä huolehtimaan toista näistä kahdesta
\n pääasiakasryhmästä. Viimeaikaiset tulokset tästä yksityistämisprosessista ovat olleet
\n hyviä: jäljellejääneiden yritysten voitot ovat kasvaneet, osinkoja ollaan kyetty
\n jakamaan ja osakkeiden arvostus on noussut.
\n Tässä tutkimusraportissa yritämme kolmen maatapauksen kautta esittää, miten
\n yksityistämisprosessi tulee vaikuttamaan Euroopassa, kun kilpailu rautateillä
\n vapautuu. Me käymmeläpi, mikä näistä kolmesta maaesimerkistä on kaikkein
\n todennäköisin jaesitämme ehdotuksia siihen, miten valtiot voisivat välttää ei-haluttuja
\n sivuvaikutuksia. Kolme maaesimerkkiä, ja lopuksi esitetty lyhyt tilastollinen analyysi
\n osoittavat, että rautateillä on tulevaisuuden potentiaalia Euroopassa, ja kilpailun
\n vapauttaminen on avain tämän potentiaalin realisointiin.